Kirjoittaminen: Pilkut

Jonkin aikaa sitten lähetin kirjoittamani tekstinpätkän isälleni, jolla on pitkäaikainen kokemus sekä äidinkielestä että opettamisesta. Hän laittoi paluupostissa pdf - tiedoston, jossa käsiteltiin pilkun käyttöä. Message received :D
Pilkkusäännöt ovat melkolailla monimutkaisia, eikä tarkoitukseni ole selvittää kaikkea. Kuitenkin muutama nyrkkisääntö toimii valtaosissa tapauksissa, erityisesti kirjoitettaessa yksinkertaisia peruslauseita.

Mutta mikä tämä pilkku on ja miksi se on olemassa? Pilkun tehtävä ensisijaisesti on erottaa päälause sivulauseesta. No mikä sitten on lause? Lause voi olla todella monimutkainen kokonaisuus, mutta lähtökohtaisesti siitä selviää jotain. Lause koostuu subjektista (tekijä) predikaatista (eli toimi tai tapahtuma) ja objektista (tekemisen kohde). Esimerkiksi "Mies ajoi autoa.", jossa tekijä on mies, ajoi on predikaatti, eli toimi ja lopuksi auto, joka on tekemisen kohde. Ja lähtökohtaisesti lause kirjoitetaan aina tuossa järjestyksessä. Sivulause puolestaan täydentää päälauseen sanomaa, eikä se voi koskaan olla yksin näyttämättä tyhmältä. Esimerkiksi "Mies ajoi autoa, koska oli matkalla kotiin.". Eli sivulause kertoo jotain, mikä ei päälauseesta selviä. Ja tuossa pilkku erottaakin lauseet toisistaan.

Kuva: Aapo Leisiö

No mistä sitten tietää, että päälause loppuu ja sivulause alkaa? Useimmiten konjunktioiden tai ja - sanojen pitäisi saada villintynyt kirjoittaja harkitsemaan pilkutusta. Konjunktioita ovat esimerkiksi koska, kun, jos, vaikka, jotta, että jne. Nämä ovat aika selkeitä, sillä ne pilkutetaan aina, kun niitä käytetään pää- ja sivulauseen välissä. Huomaa kuitenkin, että rinnasteisten sivulauseiden väliin ei tule  pilkkua, kuten tuossa ylempänä tuo "..., että päälause loppuu ja sivulause alkaa.". Nuo ovat molemmat sivulauseita, joten ennen ja - sanaa ei tule pilkkua. Esimerkki. "Mies näki poliisin, kun oli noussut autosta.". Ja esimerkki kahdella sivulauseella. "Mies näki poliisin, kun nousi ulos autosta ja avasi silmänsä.".
Ja - sana onkin hieman hankalampi. Sen kanssa voi olla koviakin haasteita, sillä ja - sanaa ei pilkuteta silloin, kun se on kahden rinnasteisen päälauseen välissä, ja niillä on yhteinen lauseenjäsen (yleensä subjekti, eli tekijä). Esimerkki. "Mies nojasi autoonsa ja poltti tupakkaa.". Kun taas seuraavassa on kaksi päälausetta, mutta ei yhteistä jäsentä. "Mies nojasi autoonsa, ja nainen poltti tupakkaa.".

Pilkku tulee myös päälauseen keskelle sijoitettavan sivulauseen alkuun ja loppuun. Esimerkki. "Näin, kuin olin nostanut aurinkolasit, miehen kävelevän pois.". Tämä olisi kuitenkin jouhevampi muodossa, näin miehen kävelevän pois, kun olin nostanut aurinkolasit. No, ehkä kysymys ei ollutkaan jouhevuudesta vaan esimerkistä :D

Silloin, kun virke on oikein lyhyt, voidaan pilkut jättää pois. Esimerkki. "Nousee ja laskee.". Nuo ovat omia rinnasteisia päälauseita, jotka ja - sana erottaa, mutta näyttäisi hieman tolkuttamalta pilkuttaa tuo ja - sana.

Lisää kirjoittamisesta tämän blogin muissa osioissa, sekä novelleja lukemisesta kiinnostuneille osoitteessa www.kirjoittaja.fi, jossa myös palauteosioita, joissa puututaan muun muassa pilkkuihin :D

Ei muuta, kuin paperia koneeseen!