sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Apua scifi - tarinan kirjoittamiseen

Edellisessä kirjoituksessani pohdiskelin scifiä (tieteisfiktiota) yleisesti ja ajattelin nyt ottaa kantaa sen kirjoittamiseen. En itse voi väittää olevani mikään suuri tieteiskirjailija, mutta toivottavasti joku kaivaa tästä intoa omiin ponnisteluihin.

Kuten kaikessa kirjoittamisessa, mielestäni homma lähtee liikkeelle suunnittelulla. Kuka on päähenkilö, mitä muut henkilöt ovat, missä tapahtumat käyvät toteen ja mitkä ovat tarinan teema ja aihe. Päähenkilöön ja muihin henkilöihin palaan myöhemmin, mutta jostain syystä haluan aloittaa yleisemmestä asiasta eli siitä, minkälaista scifiä halutaan kirjoittaa.
Listasin alle muutamia ajatuksia ympäristöistä.
Kuva: Alapo80
- Sijoittuvatko tapahtumat maahan vai avaruuteen? Eletäänkö nykyhetkessä vai tulevaisuudessa?
- Liittyykö tarinaan yliluonnollisia asioita, pelkkää tekniikkaa vai jokin iso mullistava (jo tapahtunut) asia, joka luo phjan koko touhulle?
- Haetaanko tarinalla kannanottoa johonkin yhteiskunnalliseen asiaan (esimerkiksi eläintensuojelu tai vastaava, kuten www.kirjoittaja.fi - sivuston novellissa Nasu, geenimuuntelun riemuvoitto käyttäjältä kotikirjailija) vai onko tarkoitus tehdä vain viihdyttävä, omia mielenkiinnonkohteita mukaileva tarina?
- Liittyykö tarinaan ainoastaan ihmisiä, ja jos ei, minkälaisia ovat muut olennot ja miksi niitä on?

Kun ylläoleva on selvillä, on tarinalle muodostumassa jo kovaa vauhtia runko. Seuraavaksi tuntuu luontevalta suunnitella hahmot. Päähenkilö oletettavasti on tässä vaiheessa jo selvillä, mutta mielestäni on tärkeää miettiä päähenkilöön liittyen seuraavia asioita:
- Mitkä ovat päähenkilön kyvyt? Eli liittyykö päähenkilö tarinaan vain "normaalina" ihmisenä tiettyjen, mukaantempaavien tapahtumien kautta, vai omaako päähenkilö esimerkiksi psionisia voimia, taistelupanssarin, jonkin mullistavan kyvyn (supervoimia, aistimuksia tai muuta) tai onko päähenkilö itse kenties avaruusolio tai muu yliluonnollinen olento.

Seuraavaksi muiden henkilöiden kimppuun. Nämä tosin varmasti täydentyvät vielä kirjoittaessakin, kun juoni muotoutuu lopulliseen muotoonsa, mutta alla pari huomionarvoista seikkaa:
- Onko päähenkilöllä jokin merkittävä "päävastustaja" tai kumppani?
- Minkälaisia henkilöitä asuu tarinan ympäristössä? Ihmisiä lähiössä, sekalaista sakkia avaruusasemalla vai onko päähenkilö erakoitunut ja siitä syystä muut henkilöt ovat vaikka värähtelyitä energiassa tai supistuksia kosmoksessa, joita voi aistia vai kenties jotain kummia otuksia luolissaan, joiden kanssa päähenkilö tulee tai ei tule toimeen?
- Ketkä ovat juonen etenemisen, käännekohtien ja loppuratkaisun kannalta oleellisimpia henkilöitä? Mitä kykyjä heillä on ja miten he ovat päätyneet osaksi juonta? Onko päähenkilöä vastassa avaruusoliot, jokin suuri yritys tai korruptoitunut koneisto, rosvojoukko vaiko hänen omat ennakkoluulonsa, kokemuksensa ja ajatuksensa?

Melko lailla käsi kädessä henkilöiden kanssa kulkevat tarinan teema ja aihe. Tämä liittyy voimakkaasti myös ympäristöön ja tarinan taustoihin.
- Mikä on tarinan teema? Mikä on se kantava perusajatus, jonka varaan kaikki rakentuu? Teemoja voi olla esimerkiksi ahneus, vallanhalu, epätoivo, rakkaus tai kuolema.
- Mikä on tarinan aihe? Eli se, mistä tapahtumasta novelli kertoo. Esimerkiksi aiheena voi olla taistelu vapaudesta, joka on sidottu teemoihin ahneus ja anarkistisuus. Päähenkilö on joutunut anarkistisella planeetalla rahanahneiden orjakauppiaiden vangitsemaksi, ystävystyy jonkin  vangin kanssa, käyttää yliluonnollisia kykyjään vapautuakseen ja rankaisee mielipuolista rosvojoukon johtajaa. Näin ollen aiheen ympärille rakentuu jo vähintään kaksi "pääsivuhenkilöä".
Kuva: bkRiverdog

Aiheen muodostuminen helpottuu, kun teema on selvästi tiedossa. Myös henkilöiden ja näiden ominaisuuksien mieltäminen johdattelee väkisinkin kohti toimivaa tarinaa.

Otan vielä lyhyesti kantaa juoneen.
- Mistä tapahtumat alkavat ja kenen toimesta? Onko päähenkilö heti aluksi mukana vai kuvaillaanko ensin jotain toista henkilöä tai tapahtumaa?
- Mikä johdattaa päähenkilön kohti tarinan käännekohtaa? Sota, taistelu, rakastuminen, murha, pieleen mennyt koe tai joku muu tekijä?
- Käännekohta. Johtuuko toisesta henkilöstä vai päähenkilön omasta ideasta tai oivalluksesta? Liittyykö käännekohtaan kuolemia, sattumia, tekniikkaa, surua tai jotain muuta?
- Minkälaisen suunnan tarina saa käännekohdan jälkeen? Muuttuuko päähenkilön luonne? Karkaavatko asiat käsistä ja lopputarina koetetaan saada naruja taas ojennukseen? Ovatko asiat paremmin käännekohdan jälkeen? Ketkä henkilöt auttavat / vaikeuttavat nyt tapahtumia?
- Loppuratkaisu. Onko onnellinen vai onneton loppu? Kuoleeko joku vai rakastuuko joku? Löytääkö päähenkilö itselleen uuden tarkoituksen vai vaipuuko synkkyyteen ja vajoaa maan alle?

Mielestäni tieteisfiktiossa kaikkiin ylläoleviin kohtiin tulisi voimakkaasti liittyä ne tekijät ja ajatukset, jotka tekevät juuri Sinun tekstistäsi scifiä. Tämä on helppoa, jos seikkaillaan avaruudessa, mutta vaikeutuu, jos kyseessä ei olekaan perinteinen scifi.

Jos ylläolevasta mielestänne puuttuu jotain, tai olen joiltain osin sekava tai väärässä, niin kommenttia vaan tulemaan!

Ei muuta, kun uutta akkua laserkivääriin ja plasmaa eetteriin!

Ajatuksia Scifiin liittyen

Lueskelin tuossa www.kirjoittaja.fi sivuilta tuoreimpia Scifi-novelleja ja huomasin, että ne ovat melko kaukana sellaisesta Scifistä, jota itse miellän aiheeseen kuuluvaksi. En toki väitä, että ne eivät aiheeseen kuuluisi. Jäin asiaa pohtimaan ja lueskelin aiheesta netistä ja ymmärsin joitain mielenkiintoisia asioita, joihin ajattelin ottaa kantaa.

Kuva: Patrick Hoesly
Perustietolähteenä selailin wikipediaa, joka antaa Scifille (suomeksi tieteisfiktio) muutamia peruslähtökohtia. Ajatuksena scifi käsittelee tieteen ja tekniikan vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäisin tähän vielä sen, että nämä vaikutukset ilmenevät muotoina, joita vielä ei ole toteutettu tai asioina joita ei ole tapahtunut tai mahdollisesti edes tule tapahtumaan.
Huomasin myös, että keskustelupalstoilla scifi-kategoria mielletään Star Wars - tyylisinä avaruusseikkailuina tai jonkin sattuman kautta tapahtuneina mullistuksina kuten ydinsodan jälkeinen maailma outoine teknologisine ratkaisuineen tai muuten muuttuneena maailmana omituisuuksineen.

Scifiä ovat mielestäni myös muunlaiset tarinat, jotka kohdistuvat aikaan, jossa elämme ja haluaisin nostaa esiin yhden esimerkin www.kirjoittaja.fi - sivustolta. Käyttäjän Naispaholainen kirjoittaman novellin VUOROVAIKUTTEISTA, joka mielestäni poikkeaa hyvin paljon sellaisesta tieteisfiktiosta, johon olen tottunut ja jollaista olen itsekin kirjoittanut. Tarinassa nainen, normaalin "tylsän" arjen keskellä eksyy elokuviin, joka pohjautuu aivoaaltoihin, joita katsojien päissä kulkee heijastaen ne valkokankaalle. Voisiko tulevaisuudessa olla jotain tällaista?
Aihe on sikälikin mielenkiintoinen, että tutustuin tuossa taannoin laitteeseen, jolla tietokonetta voisi ohjata pelkällä ajatuksella eräänlaisen scifi-henkisen, päähän laitettavan kypärähäkkyrän avulla. Siinä vasta aihetta novelliin tai jopa kirjaan, kun virus iskeytyy käyttäjän aivokoppaan tai joku "härkkii" nettisurffailijan aivoja.

Kuva: Eugenia Loli
Scifiä yleisesti tutkiessani rupesin miettimään, että voidaanko myös James Bond - elokuvat laskea scifiin, vai onko kyseessä vain huipputekniset ratkaisut, joita on jo käytössä? Sama kysymys koskenee myös Batman - elokuvia ja useita muita vastaavanlaisia pätkiä. Sillä helposti vain sellaiset elokuvat, kuin Herrasmiesliiga ja Riddickin aikakirjat mielletään scifinä.

Huomasin myös, että vaikka scifi - tarinoissa ja elokuvissa keskitytään paljolti avaruuteen ja siihen liittyvään teknoogiaan, ei "perushumanoideja" käytetä aiheina kovinkaan usein. Tarkoitan tällä sitä, että vain harvat scifi - teokset keskittyvät muun muassa UFO: Enemy Unknown - pelin tyylisesti siihen, että ihmiset joutuisivat kosketuksiin avaruusolioiden kanssa keskellä omaa "suppeaa" tietoisuuttaan niin, että nykyäänkin monen tahon totena pitävät avaruusoliot liittyisivät niihin. On tietysti sellaisia elokuvia kuin Maailmojen sota, mutta näkemykseni mukaan ne kuitenkin ovat hieman harvalukuisempia.

Toivoisin kannanottoja näkemyksiini ja jos jollain on tiedossa mainitsemiani "poikkeavia" scifi - tarinoita, novelleja tai elokuvia, niin toivoisin tietoa myös niistä.

Ajattelin naputtaa muutaman sanan myös scifin kirjoittamisesta, mutta turhan pitkäksi paisuisi, joten jätän sen seuraavaan kirjoitukseen!

I want to believe!

lauantai 17. marraskuuta 2012

Apua kirjailijaksi haluavalle: Kustantamoja

Kirjamessuilla Helsingissä käydessäni listasin muutamia kustantamoja. Laitoin jo aikaisemmin listaa kirjoittaja - sivustolle. Niitä löytyi kuitenkin lisää ja ajattelin listata kaikki tänne aakkosjärjestyksessä.

Siinä vaiheessa kun olet lähettämässä käsikirjoitustasi kustannussopimuksen toivossa, suosittelen soittamaan kustantamoon ja hieman kyselemään niiden ajatuksista ja linjasta. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi itse, fantasia-aiheen kanssa, soittelin kustantamoja läpi, ja utelin kuinka fantasia sopii heidän kustanusohjelmaansa. Samalla saat myös selville haluaako kustantamo käsikirjoituksen paperilla vai sähköisenä, näissäkin löytyy eroja.
Kuva: The Unsigned Guide

Tässä listaa:
Atena Kustannus Oy
Aurinko Kustannus Oy
Basam Books Oy
Bazar Kustannus Oy Ab
Blue Moon Kirjat Oy
Edita Publishing Oy - tietokirjoja, oppimateriaalia jne.
Egmont Kustannus Oy Ab - sarjakuvia ja lehtiä
Facto-kustannus Oy
Gaudeamus Oy
Gummerus Kustannus Oy
Helsinki-kirjat Oy
Icemill Oy
Johnny Kniga kustannus
Karisto Oy
Kirjapaja / Kustannusosakeyhtiö Kotimaa
Kustannus Oy Pieni Karhu - lasten- ja nuortenkirjoja
Kustannus Oy Taide - taidekirjoja
Kustannus-Mäkelä Oy - lasten- ja nuortenkirjoja
Kustannusosakeyhtiö Moreeni
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Kustannusosakeyhtiö Otava
Kustannusosakeyhtiö Paasilinna
Kustannusosakeyhtiö Saarni-kirjat - lastenkirjoja
Kustannusosakeyhtiö Sammakko
Kustannusosakeyhtiö Savukeidas
Kustannusosakeyhtiö Siltala
Kustannusosakeyhtiö Tammi
Kustannusosakeyhtiö Teos
Kustantaja Laaksonen
Like Kustannus Oy
Minerva Kustannus Oy
Prometheus kustannus Oy
Satukustannus Oy - lastenkirjoja
T:mi Eeppos - kustannus
WSOY

Yllämainituista on hyvä aloittaa! Hiokaa käsikirjoituksenne viimeisen päälle ja rohkeasti vain yhteys jokaiseen kustantamoon ja tekstiä liikkeelle!
Myös Suomen Pienkustantajat Ry:n sivuilta voi löytää pienempiä kustantamoja, jotka saattavat kiinnostua käsikirjoituksista.

Kirjoja liikkeelle! Täällä on iso peukalo pystyssä!

Apua kirjailijaksi haluavalle: Käsikirjoituksen viimeistely

Kirjoitin aikaisemmin omista kokemuksistani matkalla kohti kustannussopimusta. Koetan nyt kerätä pähkinänkuoreen joitain vinkkejä aloittavalle kirjailijalle, ennen käsikirjoituksen lähettämistä kustantamoon.

Kumpi on tärkeämpää, kirjoitettu teksti (kieli) vai itse tarina? Oma näkemykseni on, että se riippuu henkilöstä (kustannustoimittaja), jolle käsikirjoitus päätyy, mutta kallistun silti äidinkielellisesti hyvän, sujuvan tekstin puolelle. Keskustelin aikaisemmin puhelimitse mm. Kustannusosakeyhtiö Sammakon kustannustoimittajan kanssa, ja hänen näkemyksensä oli selkeä; kirjoitettu teksti ratkaisee. Toisaalta taas luulen, että juuri tarina pelasti oman käsikirjoitukseni.
Kuva: Morten Brunbjerg

Kehotan kaikkia kirjailijaksi haluavia panostamaan nimenomaan kirjoitettuun tekstiin, eli kieleen. Uskon, että kustannustoimittajat tekevät ratkaisunsa tarkemmasta tutustumisesta käsikirjoitukseen sen perusteella, onko teksti luettavaa ja löytävätkö he heti sen tietyn kaunokirjallisen lahjakkuuden, jossa näkevät potentiaalin.

Väitän, että tarinaa ja juonta on helppo muuttaa, sillä kirjailija joutuu joka tapauksessa kirjoittamaan käsikirjoituksen ainakin kerran uudestaan. Kuitenkin, jos kustannustoimittaja saa kirjoittajasta sellaisen kuvan, että joutuu näkemään liikaa vaivaa opettaessaan tätä kirjoittamaan, on peli pelattu. Laitoin muutamia vinkkejä kirjoittamiseen liittyen kirjoittaja - sivustolle. Alla vielä muutama avainkohta (eli oma näkemykseni siitä, millä teksti olisi sujuvampaa luettavaa).

- Älä ikinä tyydy siihen, mitä olet ensin saanut kirjoitettua.

- Lue kirjoittamasi itsellesi ääneen (tai jos mahdollista, pyydä jotain toista lukemaan se sinulle).

- Korjaa havaitsemasi kankeudet ja etsi muita tapoja sanoa asia.
Esimerkiksi seuraava: "Mies iski miekallaan vihollista. Veri lensi. Tilanne oli kaoottinen.". "Veri roiskui syvänpunaisina juovina miehen iskiessä vihollista. Huudot kaikuivat hänen korvissaan, kuka oli vihollinen, kuka oma?". "Hän tunsi kuinka terä upposi vihollisen vatsaan. Tumma veri pulppusi haavasta veriuraa myöden kahvalle ja pisaroina maahan. Mies tuuppasi jalallaan ruumiin nurin ja pyyhkäisi hikeä silmistään etsien katseellaan seuraavaa uhria ympärillä huutavasta ja taistelevasta massasta.".

- Lue niin paljon, kuin mahdollista. Etsi ajatuksia ja tapoja omaan kirjoittamiseen. Älä lue pelkästään valmiiden kirjailijoiden kirjoituksia, sillä monesti, jos annat jollekin toiselle palautetta tekstistä, opit erottamaan kankeuksia ja virheitä. Ota niistä oppia. Kirjoituksia löytyy verkosta monesta paikasta esimerkkeinä www.kirjoittaja.fi, www.risingshadow.fi ja suomi24:n listalta.

- Kirjoita myös itse lyhyitä pätkiä. Lomamatkasta, työmatkasta, television katselusta ja muista arkisista asioista. Kirjoita lyhyesti ja koeta saada kirjoituksestasi mahdollisimman kiinnostava. Katso ulos ikkunasta ja koeta tuoda paperille jokin asia "taiteellisesti".


Kuva: kawwsu29
Lähetä käsikirjoituksesi kustantamoihin vasta, kun olet varma, että se on viimeiseen saakka hiottu. Lupaan, ja voin omakohtaisesti kertoa, että tulet tällä säästämään valtavasti aikaa. Puolivuotta on kustantamolle lyhyt aika.

Tarinasi juoneen saat myös jotain apua jo mainitsemaltani sivulta sekä aikaisemmin tässä blogissa ilmestyneeseen, lähinnä novellin juoneen, keskittyvästä kirjoituksesta (Novellin kirjoittaminen: Teema ja aihe).

Kirjoittakaa ihmiset! Kirjoittakaa paljon!  

maanantai 29. lokakuuta 2012

Novellin kirjoittaminen: Teema ja aihe

Kirjoitin edellisen kerran siitä, miten novellin kirjoittaminen voidaan aloittaa. Nyt, teema ja aihe osiossa sivuan osittain hieman samoja asioita.

Mikä erottaa teeman aiheesta? Minun näkemykseni on seuraavanlainen.
Novellin teemana köyhyys, miljöö voi olla vaikka slummi
Kuva: fuersten
Teema on isompi kokonaisuus ja kietoo aiheen ympärilleen. Se on novellin perusajatus ja luo aiheelle pohjan. Esimerkiksi jos novellin aiheena on ryöstö, voi teema olla esimerkiksi epätoivo, työttömyys, kosto, nälkä jne. Toisinaan novellin teema voi olla vaikeasti löydettävissä. Kirjoitin scifi-novellin, Iskuosasto 4, www.kirjoittaja.fi sivustolle. Novelli kertoo pienen taisteluosaston kamppailusta tehtävän suorittamiseksi. Kyseisen novellin teemaa on vaikea edes itse mieltää, mutta sotilaiden saamat käskyt ja määräykset helpottavat "ymmärtämään" miksi jotain tehdään (kenraali on se sama nälkä, joka saa ryöstämään kaupan). Aihe mainitsemassani novellissa voisi olla esimerkiksi ilmatorjuntatykkien tuhoaminen tai maihinnousun valmistelu.
Kirjoittajan tulisi saada sisällytettyä kirjoituksiin myös pienempiä, yksittäisiä henkilöitä, koskevia teemoja ja aiheita. Näitä voisi olla esimerkiksi rakkaus ja katkeruus, joka ilmenee töykeänä käytöksenä / vast (mies seuraa veljensä vaimoa ohi konfliktien, sillä rakastaa tätä palavasti uskaltamatta kertoa) tai itsekkyys, joka lopulta ilmenee välinpitämättömyytenä ja häikäilemättömyytenä (rahanahne liikemies auttaa kylää vain saadakseen myöhemmin taloudellista hyötyä). Novellin henkilöiden käyttäytymiseen sidottuina ne antavat tarinoille syvyyttä ja luovat konflikteja henkilöiden välille, lisäten lukijan mielenkiintoa. Kun pienemmät kokonaisuudet onnistuu sitomaan novellin varsinaisen teeman ympärille jouhevasti, on lopputulos eeppistä tykitystä.

Novellia suunnitellessa aiheen ja teeman keksiminen kulkevat miltei samalla viivalla, mutta väitän kuitenkin, että aihe syntyy ensin ja miltei heti seuraavassa ajatuksessa syntyy jonkinlainen luonnos teemasta.



Ajatukseni Joon novellin, Tulitikut, aiheen lopputulemasta.
Kuva: joinash

Aihe selviää novellista yleensä käännekohdan tienoilla, tai kuten Iskuosasto 4 - novellissa, melko aikaisessa, nousevan toiminnan vaiheessa. Niin ikään www.kirjoittaja.fi sivulla on Tulitikut - novelli (kirjoittanut Joon), jonka aiheina (ainakin minun näkemykseni mukaan) ovat tuhopoltto ja murha, teemoina kosto ja hulluus  

Aihetta ja teemaa miettiessä kannattaa kerätä paperille mahdollisimman paljon ideoita ja vaihtoehtoja. Niistä voi sitten näppärästi, kattavan aivoriihen jälkeen kerätä ne, jotka tuntuvat parhailta, helpoimmilta kirjoittaa.
Kun mietit kirjoittavasi novellin, mieti seuraavat asiat:
- Ketkä? Päähenkilö, muut henkilöt.
- Missä? Miljöö ja erikoiset tapahtumapaikat.
- Milloin? Nykyaika, tulevaisuus, menneisyys.
- Miksi? Teema (nälkä, epätoivo, kosto, pelko jne.)
- Mitä? Aihe (ryöstö, itsensä etsiminen, tehtävän täyttäminen, jne.)
On myös hyvä muistaa, että novelliin tulisi aina kuulua joku yllätys tai odottamaton käänne.


Lyhyenä yhteenvetona vielä:
- Teema on novellin (miksi ei kirjankin) perusajatus, joka selventää miksi jotain tapahtuu. Se on kirjoituksen motiivi ja peilaa henkilöiden moraalia sekä novellin viestiä. Teema antaa novellille merkityksen.
- Aihe vastaa siihen, mitä novellissa tapahtuu. Aihe syntyy novellin kerronnassa teemasta, teko (ryöstö) tarpeesta (nälkä tai köyhyys).

Ei muuta kuin teemat haltuun, aiheet kehiin ja tuottamaan!

tiistai 23. lokakuuta 2012

Novellin kirjoittaminen: Mistä aloittaa?

Kirjoitin aikaisemmin blogi - sarjan kirjan kirjoittamisesta. Ajattelin jatkaa kirjoittamiseen liittyen novelleilla. Jaottelin novellin kirjoittamisesta blogit kahteen osaan:

- Novellin kirjoittaminen: Mistä aloittaa?
- Novellin kirjoittaminen: Teema ja aihe

Minulle itselleni oli hieman epäselvää novelli käsitteenä, joten ajattelin aloittaa siitä, mikä novelli on.

Oikea työväline oikeaan tekstiin.
Kuva: phyzzle

Novelli on ikään kuin lyhyt kirja. Kertomus, jonka pituudeksi voidaan mieltää noin 1000 - 10000 sanaa. Suurimpana erona kirjaan on juuri teoksen mitta. Toki novelli (ehkä sopivana terminä myös tarina tai kertomus) voi olla pidempikin, mutta silloin sen mieltäminen novelliksi voi olla haastavaa. Itse olen kirjoittanut www.kirjoittaja.fi - sivustolle novelleja (ainakin omasta näkemyksestä ne täyttävät novellin vaatimukset), joiden mitta on yli 13 000 sanaa (noin 39 sivua 1,5 rivivälillä). Ne saattaisivat olla myös pienoisromaaneja, joiden mitta lienee kuitenkin jossain 20 000 sanan paremmalla puolella, eli harmaalla alueella mennään.
Novellin tulisi käsitellä aihetta tiiviisti ja nopeatempoisesti, eli juoneen rakenteen (esittelyvaihe, nouseva toiminta, käännekohta, laskeva toiminta ja loppuratkaisu) pitäisi edetä tiiviisti ja selkeästi kuitenkin niin, että käännekohtiin ja kliimakseihin on panostettu. Tämä tekee novellin kirjoittamisesta jopa haasteellisempaa, kuin kirjan kirjoittaminen, sillä kaikki täytyy osata sanoa lukijan kannalta ymmärrettävästi, mielikuvia ja kiintymystä herättäen...ja lyhyesti.
Pienenä lisäyksenä vielä kieliopillinen tekijä, eli englannin kielen sana novel ei suinkaan tarkoita novellia (kuten itse luulin), vaan kirjaa, jolloin englannin kielen novellist tarkoittaa kirjailijaa. Short story lienee oikea sana novellille "lontoon murteella". Mahtaakohan siis englannin kielen novellisti olla short storyist :D

Jos haluat lukea tunnettujen kirjoittajien novelleja, niin kotimaisista ainakin F.E. Sillanpää ja Joni Skiftesvik ovat tutustumisen arvoisia. Ulkomaisista voitaneen nimetä ainakin Anton Tsehov, Edgar Allan Poe ja Franz Kafka.

Novellin kirjoittaminen ei juurikaan eroa kirjan kirjoittamisesta, vie vain paljon vähemmän aikaa. Kuitenkin hyvän novellin kirjoittaminen vie aikaa. Itse olen huomannut että novellin saa kirjoitettua noin viikossa, jos joka päivä kirjoittaa, mutta tasoltaan omat tarinani vaihtelevat hyvinkin paljon.
Samoin, kuin kirjan kanssa, on novelli aloitettava suunnitelmalla. Kenestä tai mistä tapahtumasta haluat kertoa ja miksi? Erityisen tärkeää on itse tietää miksi. Mikä on se sanoma, jonka haluat lukijalle jakaa? Sanoma kuulostaa mielettömän maailmoja syleilevältä, ja tarkoitankin sillä sitä, että haluatko kertoa jotain novellillasi vai haluatko vain jakaa hyvän tarinan? Otatko siis kantaa novellissasi esimerkiksi naisten asemaan, luonnonsuojeluun, köyhien asemaan tai johonkin muuhun sydäntäsi lähellä olevaan aiheeseen? Vai oletko keksinyt hyvän idean esimerkiksi fantasiasoturi Eleaksen taisteluun elämästä ja kuolemasta? Yhtä kaikki, suunnittele hyvin mistä haluat kirjoittaa ja kenelle.

Kirjoitin aikaisemmin tällä blogisivulla kustantamoista ja kustannussopimuksista sekä kirjan kirjoittamisesta. Miten sitten novellien kanssa? Kustantamot kustantavat hyviä novellikokoelmia kirjoiksi, mutta jos tarkoituksesi ei ole tulla vaikka Veijo Meren kaltaiseksi kirjoittaksi, vaan haluat vain julkaista kertomuksiasi silloin tällöin, voit lähettää niitä luettavaksi esimerkiksi www.kirjoittaja.fi - sivustolle. Se on itseni ja ystäväni ylläpitämä sivusto, jonka tarjoitus on tarjota julkaisukanava netissä. Myös jotkin lehdet julkaisevat lukijoiden kirjoittamia novelleja ja aina kannattaa kysyä sen alan lehdistä, joita kirjoittamasi aihe käsittelee.
Järjestöt, kuten Nuoren Voiman Liitto, ovat myös hyviä kanavia edetä, jos haluaa lisää tietoa mahdollisista julkaisukanavista. Mainitsemani kirjoittaja - sivuston lisäksi monet muut sivut tarjoavat mahdollisuuden lähettää kirjoituksia muiden luettavaksi, esimerkkinä mainittakoon scifiin ja fantasiaan keskittynyt sivusto www.risingshadow.fi.

Kuitenkin haluan rohkaista myös kunnianhimoisempiin projekteihin novellien kanssa, sillä aina jonkun tarinat ja kertomukset päätyvät kovien kansien väliin, se voit olla juuri sinä.
Novellikokoelmia on monenlaisia. Mainittakoon esimerkkeinä Alice Munron Julkisia salaisuuksia (Keltainen kirjasto), jonka novellit sijoittuvat kaikki samaan pikkukaupunkiin Kanadan Ontarioon ja ovat jotenkin kytköksissä toisiinsa, ja Jari Järvelän Chatéau Inkeröinen, jonka novellit keskittyvät tietynlaiseen ihmistyyppiin, eivät niinkään paikkaan tai henkilöihin, joiden tarinat yhtenevät. 
Se, mitä koetan sanoa on että jos suunnittelet novellikokoelmaa, on ehkä helpompaa sitoa ne kaikki yhteen isompaan kehykseen, kuten fantasia-aiheeseen, särkyneisiin sydämiin, pikkukaupungin kurjuuteen tai muuhun aiheeseen, johon kykenet helposti sitomaan monenlaisia kohtaloita ja henkilöitä. Toisin sanoen jokin yhteneväinen yhdistää saman kokoelman novelleja.

Kuva: Ned Schultz
Olen monta kertaa jo liputtanut kirjoittaja - sivustoa ja jatkan sen liputtamista, sillä oma lehmä on ojassa. Voit aloittaa novellistin urasi esimerkiksi hakemalla sieltä palautetta yhteen tai useampaan kertomukseesi. Pääasia on kuitenkin se, että kirjoitat...ja paljon!
Itse koen kirjoittamisen tapana purkaa omia mielenkiinnonkohteita paperille ja jalostaa ideoita ja ajatuksia joksikin valmiiksi. Tunnen voimakasta poltetta fantasiaan ja scifiin, suuriin plasmakanuunoihin, taistelukirveisiin, panssareihin jne. Koen, että kun saan jonkin hyvän, ainakin omaa mieltä kutkuttavan ajatuksen, pyrin rakentamaan jonkin tarinan sen ympärille ja purkamaan kokonaisuuden paperille.

Ei muuta kun paperia koneeseen...taas, ja novellia kehiin!

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kirjan kirjoittaminen: Yhteenveto

Kirjan kirjoittamisesta kertovan blogi - sarjan viimeinen osa. Keräsin lyhyitä huomioista kaikista aikaisemmista aiheista.

Taustaa ja lähtökohdat:
Kun haluat kirjoittaa kirjan, älä mieti, kuinka paljon se tulee aiheuttamaan vaivaa tai ongelmia. Niitä se tulee aiheuttamaan. Ruhdy rohkeasti työhän ja kehitä itsellesi palava halu saada kirja valmiiksi.
Älä mieti äidinkielellistä taustaasi tai kokemusta kirjoittajana. Kun kirjoitat tarpeeksi, niin huomaat että projektisi etenee sivu sivulta ja pian (tämä tapahtuu yllättävän nopeasti) huomaan, että sinulla onkin jo monta sivua tekstiä valmiina, vaikka kirjoittaminen tuntuukin etenevän todella hitaastikirjoitettaessa.

Aloittavan kirjailijan tie saattaa tuntua tältä.
Kuva: kh-photos - Kurt (slowly)

En suosittele myöskään miettimään oletko riittävän hyvä, tai onko aiheesi riittävän omaperäinen. Jostain on aloitettava ja siitä kannattaa kirjoittaa, mikä on lähellä sydäntä. Samankaltaisia kirjoja, joita on muutkin kirjoittaneet jo vuosia, tulee koko ajan uusia. Sinun lähestymiskulmasi ja tarinasi on varmasti erilainen lukuelämys lukijalle, vaikka tämä lukisi samanlaisia rakkaus- rikos- , sota- tai jännityskirjoja. Elokuvissa tehdään ihan samaa, vai oletko nähnyt vain yhden elokuvan, jossa sankarin rauhallinen elämä muuttuu hetkessä jännittäväksi rikollisten jahtaamiseksi, joka päättyy vaikeuksien ja kamppailujen jälkeen kumppanin pelastamiseen ja onnelliseen loppuun? En uskonutkaan.

Suunnittelu ja valmistelut:
Päähenkilö ja tarina. Satsaa tähän paljon aikaa. Mieti minkälainen haluat päähenkilön olevan ja luo hänestä samaistuttava, henkilö, jolla on myös vikoja. Mieti luonteenpiirteitä ihmisistä joita tunnet. Mikä ärsyttää, ilostuttaa, raivostuttaa jne. Tarinaan tulee satsata ainakin yhtä paljon. Tapahtumia, jotka järkeenkäyvästi johtavat uusiin tapahtumiin ja mahdolisesti erillisiä sivujuonia, jotka yhtyvät lopulta saumattomasti pääjuoneen. Mielestäni helpottaa, jos on yksi selkeä näkemys siitä, mitä päähenkilölle tapahtuu; alkutilanne, tapahtuma ja lopputilanne. Kaiken muun voi räätälöidä tämän ympärille.
Muut henkilöt. Kenen kanssa päähenkilö on tekemisissä? Auttavatko ne? Aiheuttavatko harmia, iloa, surua tai harmaita hiuksia? Mitkä ovat henkilöiden motiivit ja miten ne liittyvät tarinaan?

Kun suunnittelet, panosta arkistointiin ja dokumentointiin. Pidä kaikki tiedot helposti löydettävissä ja lähellä, jotta ei käy kuten minulle ja Kasperille, että toisinaan meni pitkäänkin etsiä tarvittava tieto usean irtolehtiön sisuksista. Tee miellekarttoja palloineen ja ranskalaisine viivoineen. Me huomasimme, että aikajana auttoi valtavasti.
Jos kirjoitat nykyajasta, tai jostain "todelliseen maailmaan" sijoittuvasta, varmista taustat ja tee riittävä määrä opiskelua ennen aloittamista. Kuvitteelliseen maailmaan, jollaisia on esimerkiksi scifi- ja fantasiakirjoissa, kannattaa miettiä se jokin, joka on erikoista. Maisemat, paikat, erikoisuudet (leijuvat puutarhat, oliot, eläimet, kasvit jne.), maailma yleisesti. Mitkä ovat kuvitteellisen maailmasi Niagaran putoukset, New York, Islannin kuumat lähteet?

Muista myös järjestää olosuhteesi niin, että pystyt kirjoittamaan. Kokeile sopiiko sinulle parhaiten kotona kuulokkeet korvilla musiikkia kuunnellen, kirjastossa tai ravintolan nurkkapöydässä vai yöllä hiljaisuudessa, kun muut nukkuvat.

Visio ja kirjoittaminen:
Mitä haluat kirjaltasi? Kirjoita tämä ylös, jotta voit katsoa tavoitettasi aina kun kirjoittaminen tuntuu vaikealta. Tämä liittyy suoranaisesti palavaan haluun. Haluatko vain yhden kirjan kauppoihin vai kirjasarjan? Onko tavoitteesi vain kirjoitella vai haluatko tehdä kirjoittamisesta itsellesi ammatin?
Visioi ja unelmoi isoista asioista ja menestyneestä kirjasta!

Kirjoittamisessa itsessään on sellainen jännä juttu, että kun oikein keskityt ja yrität kirjoittaa samaa asiaa kymmenellä eri tavalla, kehityt varmasti. Älä tyydy helposti siihen, mitä olet ensimmäisenä saanut paperille. Lue kirjoitustasi ääneen ja muokkaa sitä niin, että se sopii paremmin suuhun.
Koeta kirjoittaa tunteella, taiteellisemmin. Käytä erikoisia vertauksia ja kielikuvia sekä sanoja (kun luet itsellesi ääneen, huomaat kyllä toimivatko ne).

Älä missään tapauksessa jää miettimään alkua liian pitkään. Jos se ei ole mielessäsi heti, kirjoita jotain, sillä tulet kuitenkin muuttamaan sitä myöhemmin (uskoisin ainakin niin, ja jos et joudu muokkamaan, olen kateellinen).

Hae jostain kirjoituksellesi palautetta. Sukulaiset tai tuttavat, vanhat äidinkielen opettajat ja jos et muuta keksi, laita alku tai katkelma sivustolle www.kirjoittaja.fi, ja saat ainakin yhden palautteen. Voit myös aloittaa kirjoittamalla muutamia lyhyempiä tarinoita. Etsi aktiivisesti tietoa kirjoittamisesta. Juonesta, äidinkielellisistä asioista ja ilmaisuista.

Kustantaja ja kustannussopimus:

Pari muistettavaa juttua.
Kuva: MarkGregory007
Aktiivisuus ja määrä. Lähetä käsikirjoituksesi kaikkiin kustantamoihin, joita suinkin löydät (yksi listaus löytyy osoitteesta http://www.kirjoittaja.fi/keskustelu/8-Kustannustoiminta/16-kustantamoja). Varmistu, että olet hionut käsikirjoituksesi niin valmiiksi, kuin suinkin osaat, jotta hylkääminen ei johdu ainakaan siitä. Soita kustantamoihin ja kysele onko heillä kiinnostusta sinun aihealueeseesi. Jos et kuule käsikirjoituksestasi kustantamoiden sivuilla ilmoitetun ajan sisällä, soittele perään. Kokemuksesta voin sanoa, että kustannussopimuksesi voi olla aktiivisuudesta kiinni.

Kustannus mahdollisuuksia on käytännössä kolmenlaisia. Omakustanne, palvelukustanne ja täyskustanne. Omakustanteessa hoidat kaiken kuluista alkaen itse. Palvelukustanteessa otat osavastuun kustantamisen kuluista ja kustantamo auttaa sinua mainonnan, jakelun ja tiedottamisen kanssa. Täyskustanteessa kustantamo hoitaa kaiken aina valmiiseen kirjaan saakka.

Kustannussopimuksessa on muutamia huomioitavia asioita, joita sinun on hyvä kysyä ennen allekirjoitusta. Mikä on sinun osuutesi kirjan tuotosta? Mikä on painosmäärä? Tehdäänkö kirjasta pokkari millä aikataululla jos ollenkaan? Miten kirjan välittäminen ulkomaille tapahtuu? Miten mainonta ja markkinointi toteutetaan? Onko kustantamo kiinnostunut mahdollisista seuraavista kirjoistasi? Mitä myyntikanavia kustantamo käyttää? Onko sanktiot minkälaisia, jos kirjaa ei jostain syystä kustannetakaan? Kuuluuko sopimukseen kustannustoimittajan palvelut?

Ongelmia:
Kysele paljon ja ota selvää. Usein löytyy joka, joka osaa auttaa ja antaa vihjeitä. Jos jokin epäilyttää tai askarruttaa, koeta löytää jostain apua. Keskustelupalstoilla, kuten www.kirjoittaja.fi/keskustelu, voi kysyä neuvoja, mutta silloin kannattaa muistaa, että vastaaja ei kenties ole ikinä tehnyt itse sitä, mihin vastaa, joten tieto saattaa olla virheellistä.

Jos itseluottamus on ongelma, etsi kannustavaa palautetta ja jatka kirjoittamista. Jos joku hirnuu sinulle, tai epäilee sinua, kosta ja jatka kirjoittamista. Pidä innostasi kiinni. Tämä on tietysti helppo sanoa, mutta itse tilanteessa se voi unohtua. Ja taas on aika kaivaa jostain positiivista palautetta!

Selvitä aina kaikki sopimukselliset asiat tarkkaan ja turvaudu tarvittaessa lakimiesten tai muiden ammattilaisten, kuten kirjanpitäjien tai myyntialan ihmisten apuun. On hyvä muistaa, että jos kirjan ovh hinta on 25 euron ja 30 euron paikkeilla, on sen kate, eli käteen jäävä osa, kun kulut on otettu pois, noin 3 euroa - 5 euroa.

Itse kirjaan ja juoneen liittyvissä ongelmissä suosittelen miettimään kaikkea tähän saakka kokemaasi. Onko elämässäsi, tai jonkun tuttavasi, elämässä tapahtunut jotain, jota voisi soveltaa sinun tarpeisiisi? Lue paljon muiden kirjoittamia kirjoja ja ota pitämistäsi osista vaikutteita.

Oheistuotteet ja lieveilmiöt:

Lopputulos.
Kuva: mufan96

Voisiko projektisi sisältää jotain, jota olisi hyvä kehittää kirjoittamisen rinnalla? Minun ja Kasperin tapauksessa se oli yritys ja www.kirjoittaja.fi - sivusto. Voisiko tuotteestäsi tulla peli, verkkoyhteisö tai vaikka karkkipussi? Onko mahdollista että joku yritys kiinnostuisi sen mukana tuomista mahdollisuuksista tai saisitko myytyä elokuvaoikeudet tai innostuisitko kirjoittamaan käsikirjoituksesi näytelmäksi? Mahdollisuuksia on varmasti useita, kun vain keskittyy niiden löytymiseen.



Minä itse uskon, että kuka vain, joka on riittävän innokas oppimaan ja tekemään työtä, voi tulla kirjailijaksi. Älä ikinä anna periksi sen kanssa, mitä todella haluat tehdä!

Tämä blogikirjoitus päättää Kirjan kirjoittaminen - sarjan. Toivon että se on tarjonnut sinulle neuvoja ja apuja omaan taisteluusi oman projektisi kanssa. Jos ei muuta, niin toivottavasti sait edes hyvät naurut.

Ei muuta kun käsikirjoitusta kasaan ja kustantamoon!


maanantai 15. lokakuuta 2012

Kirjan kirjoittaminen: Oheistuotteet ja lieveilmiöt

Kerroin tämän blogi - sarjan toisessa osassa visioista ja kirjoittamisesta ja kerroin, että minulla ja Kasperilla oli alusta saakka iso näkemys siitä, mitä kirjaprojektilta halusimme. Ja koska meitä oli kaksi, päätimme perustaa yrityksen, jonka kautta oli mahdollista hallita oikeuksia ja rahaa (siinä vaiheessa, kun sitä tulisi). Ajatus tarkentui ja kehittyi vuosien aikana. Myös muita oheistuotteita ja lieveilmiöitä putkahteli projektin ympärille.

www.kirjoittaja.fi logo, kirjoituskone
Kuva: Fantacor Ky
Alla muutamia asioita, joita kirjoittaminen toi tullessaan.
- Yritys, Fantacor Ky
- Roolipeli, jonka säännöt ovat valmiit ja kirjoittaminen kesken
- www.kirjoittaja.fi - sivusto (joka lopulta johti myös tähän blogiin)
- Kirjoitaminen yleisesti, joka on johdannaista ylläolevasta sivustosta

Kuitenkin, koska kirjoittaminen on edelleenkin sivutoimi, on ensimmäinen iso haaste aika. Tekisi mieli tuottaa paljon enemmän, mitä on aikaa! Blogi, tarinat ja novellit kirjoittaja - sivulle sekä kirjan viimeistely ottaa sen verran aikaa, että ei tarvitse miettiä, mihin illat ja viikonloput katoavat. Ajanhallinnassakin on pakko peräänkuuluttaa suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Muun muassa roolipelin kanssa jatkamisen suurin haaste on löytää kaikki muistiinpanot ja jäsennellä ne. Jos haluatte satsata todella itseenne ja menestykseenne, opetelkaa hallitsemaan aikaanne. Voisin olla jo vaikka miten tunnettu kirjailija, jos olisin tämän aikanaan ymmärtänyt.

Yritykseen liittyen päädyimme kommandiittiyhtiöön muun muassa rahaliikenteen helppouden takia. Käytännössä yrityksen varoja on mahdollista ottaa käteisnostoina, kunhan ilmoittaa verottajalle ne lisäksi muihin vuosituloihin. Osakeyhtiössä moista mahdollisuutta ei ole, vaan rahaliikenne perustuu kuukausipalkkaan ja osinkotuloon.

Roolipeli oli yksi projektin monimutkaisimmista haasteista. Sääntöjä, joita joku ei olisi jo keksinyt, on erittäin vaikea saada toimiviksi. Minulla ja Kasperilla oli tosin selkeä näkemys siitä, minkälaista peliä lähdimme tekemään, tasoihin perustuvaa, mahdollisimman yksinkertaiseen säännöstöön perustuvaa, joka sopii miltei kaiken ikäisille.
Haasteita ja vaihtoehtoja oli monia. Minkälainen noppayhdistelmä? Minkälaiset taistelujärjestelmät, magiasäännöt ja yleistaidot? Säännöt yleensä ovat haastavat, sillä esimerkiksi paniikkioireiden, pelon ja kokemuksen liittäminen toimivaksi sääntökokonaisuudeksi on haasteellista. Uskon kuitenkin, että onnistuimme melko hyvin.

Lohikäärme. Kuva: Fantacor Ky
Sivusto www.kirjoittaja.fi. Tämä syntyi itseasiassa miltei vahingossa. Pohdimme eri vaihtoehtoja kustantaa kirja ja tutkimme paljon omakustanneoptiota. Se synnytti ajatuksen novellikirjasta, jossa olisi lyhyitä tarinoita ja aihe kehittyi niin pitkälle, että pohdimme mahdollisuuksia saada muilta suomalaisilta kirjoituksia samoihin kansiin.
Ajatus oli aluksi saada vuodessa kokoon riittävästi tarinoita kirjaa varten, mutta ainakaan vielä tekstejä ei ole tarpeeksi, sillä muuten novellikirja koostuisi ainoastaan omista teksteistä, joka ei ehkä ole paras mahdollinen ajatus, ja se taistelisi lisäksi sivuston ajatusta vastaan.
Toinen kantava ajatus sivustolla on rohkaista kotimaisia kirjoittajia aktivoitumaan ja saamaan palautetta kirjoituksille. Tämä lähti omista kokemuksista ja siitä, että monesti muiden palaute antaa paljon enemmän kuin tutuilta saatu. Sivuilla on palautetakuu, joka tarkoittaa sitä, että ainakin ylläpito antaa kirjoittajalle yhden palautteen.
Lisäsimme sivustolle vielä mahdollisuuden lähettää kuvia ja sen ajatuksena oli se, että saisimme novellikirjoihin kuvituksen "omasta takaa". Kyseistä ominaisuutta sivustolla, ja sosiaalisessa mediassa, ei ole varsinaisesti paljoa liputettu, ja sen huomaa kuvien määrässä.

Logo, www.kirjoittaja.fi, kuva: Fantacor Ky


Pähkinänkuoressa kirjoittaja - sivujen tarkoitus on rohkaista ihmisiä kirjoittamaan ja piirtämään. Lisäksi haluamme tarjota niille, jotka eivät kirjoita, mutta pitävät lukemisesta, mahdollisuuden saada uusia kirjoituksia luettavaksi.

Kirjoittaminen yleisesti. Monet ajatukset, joita emme kirjaan saaneet järkevästi upotettua, päätyivät novellien aiheeksi. Lyhyiden tarinoiden ja kertomuksien kirjoittaminen on sinänsä mukavaa, että aihetta on nopea vaihtaa ja tekstit saa nopeasti valmiiksi. Lisäksi, kun saat hyvän idean, voit kirjoittaa siitä ilman että tarvitsee suunnitella pitkään tai miettiä kokonaista maailmaa tapahtumineen. Jos ajatus kuitenkin on niin huippu, että haluat sitä jalostaa ja tehdä pidemmän tarinan, voit aina jatkaa sen kertomista, sillä ainakaan www.kirjoittaja.fi - sivu ei kähvellä ajatuksia.
Kirjoittaminen on sikäli antoisaa puuhaa, että voi uppoutua omaan maailmaansa, omine tarinoineen ja luoda sekä jalostaa niitä loputtomasti. Ihminen lienee ainoa eläin, joka kykenee unelmoimaan ja käyttämään mielikuvitusta, mahdollisuutemme ovat siis rajattomat. Aina tullaan keksimään uusia Harry Pottereja ja Hobitteja, kysymys on vaan siitä, kuka ne keksii.  Itse aion ainakin kirjoittaa hullun lailla, sillä jos ensimmäinen kirjasarjamme ei lyö läpi, teemme uuden!

Kirjoittaminen itsessään ei vaadi kovin suuria, kunhan selvittää kielellisiä ja tarinankerrontaan liittyviä seikkoja. Kuitenkin sellaiset asiat, kuten yhtiöjärjestykset, käyttöehdot ja kirjanpito on syytä hoitaa kunnolla, myös tämä voin omakohtaisesti kertoa.
Jos asioilla on hiemankaan tekoa tekijänoikeuksien, immateriaalioikeuksien tai muiden lakia kohtaavien asioiden kanssa, on parempi varmistaa lainmukaisuus. Tähän kannattaa etsiä joku lakimies, joka antaa neuvoja kohtuuhintaan. Lakiasiainammattilaiset saattavat joskus veloittaa jopa 300 euroa tunnilta, jolloin pienenkin paperin hinta voi kohota melko korkeaksi. Muista siis aina kysyä hinta tai vaikka tarjous jonkin suoritteen toteuttamisesta.

Fantacor Ky logo, www.fantacor.fi

Meidän projektimme osalta Fantacorin yhtiöjärjestys ja osakassopimukset vaativat lakiapua, sekä www.kirjoittaja.fi käyttöehdot, jotka luetutettiin asiantuntijalla. Myös kustannussopimus, kun sellaisen saatte, on mahdollista luettaa jollain lakia tuntevalla.


Tässä jotain paloja siitä, mitä kirjoittaminen on tuonut minulle ja Kasperille. Toivon sen antavan ainakin yhtä paljon teille!

Eipä muuta, kun rohkeasti toteuttamaan ja hommat haltuun!

lauantai 13. lokakuuta 2012

Kirjan kirjoittaminen: Ongelmia

Kelläänhän ei elämässä ole minkäänlaisia ongelmia, ainoastaan haasteita. Kuulostaa fiksulta, mutta ehkä totuus on jostain siitä välistä. Se, mitä sanonnalla tarkoitetaan on varmasti se, että sinun omalla asenteellasi on paljon suurempi merkitys elämääsi, kuin sillä, mitä ympäristö aiheuttaa.
Voisin suositella kaikkeen toimintaan liittyen sen, että aina kannattaa kysyä ennen kuin alkaa tekemään. Ainakin oma elämä voisi olla hieman erinäköinen jos näin olisin aina tehnyt kun jokin asia on ollut epävarma. Sama asia koskettaa kirjan kirjoittamista.
Teimme useita virheitä Kasperin kanssa ja menimme monesti, anteeksi ilmaukseni, mutta perse edellä puuhun. Monesti tämä johtui tietämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta. Tosin ajatuksena se, että tätäkään blogia ei todennäköisesti lue sellainen ihminen, joka on kuten minä, eli tietämätön ja koettaa tehdä kaiken itse.
Olen jäsennellyt kokemiani haasteita (ongelmia) alle.
Käsikirjoitukseen liittyvät ongelmat, jotka eivät kenties ole edes tiedostettuja. Teksti on kankeaa ja itse ei ole itselleen riittävän kriittinen. Voi myös olla että tuttavat ovat liian kilttejä ja antavat ainoastaan hyvää palautetta. Tarinassa on epäkohtia, eikä kirjoitus pysy selkeänä päässä. Itse kirjoitus takkuilee, ajatus ei pysy koossa, jokin muu asia kiinnostaa enemmän jne.
Epävarmuuteen liittyvät tekijät. Olenko minä riittävän hyvä tähän? Voiko käsikirjoitukseni edes menestyä, vai haaskaanko vain aikaa? Kukaan suvussani ei ole menestynyt kirjailija, eikä sukuni ole kirjallisesti lahjakasta. Onko tarinani riittävän hyvä? Nauravatko ihmiset sille?

Tässä muutama ratkaisuvaihtoehto.

Joskus jos homma ei suju, kannattaa vaihtaa
taktiikkaa tai pyytää apua.
Kuva Mr.Mark
 Käsikirjoitukseen liittyvät ongelmat: Kirjallisuus ja internet (ei keskustelupalstat vaan wikipediat), kustannustoimittajat (kustantamoihin voi soittaa ja kysyä, vaikka kaikki eivät vastaa, niin osa vastaa ja tämän voin nyt kertoa kokemuksesta), äidinkielenopettajien liitto (täältä löytyy melko varmasti joku, joka voi auttaa) ja äidinkielen opettajat (suosittelen, että menette tapaamaan vanhaa opettajaanne). On myös mahdollista lähettää jollekin kirjailijalle sähköpostia. Takuuta siihen, että he vastaavat, en voi antaa, mutta jos joku vastaa, on se varmasti sen arvoista.
Tarinaan liittyvät ongelmat ovatkin hieman vaikeampia ratkaista. Kirjoitin yhden esimerkin tarinan ja kirjan juonesta osoitteeseen http://www.kirjoittaja.fi/keskustelu/6-Tarinointi nimellä Tarinan / kirjan juoni. Sieltä saattaisi löytyä ainakin pintaraapaisu haasteen ratkaisuun. Tässä auttaa myös jo blogisarjan ensimmäisessä osassa mainitsemani arkistointi. Jos kaikki juonesta kirjoitettu on selkeästi jäsennelty ja helposti löydettävissä, ei ajatus katkea, tai kulu turhaa aikaa muistiinpanojen etsimisessä ja selvittelyssä.

Epävarmuuteen liittyvät tekijät. Eräs myyjiä kouluttava mies tuumi kerran, että kaikki muu voidaan opettaa, mutta jos ei ole intoa, ei hommista tule mitään. Korostan oman innustuneisuuden merkitystä ja näkemykseni mukaan innostus syntyy palavasta halusta. Palava halu saada kirja valmiiksi ajaa kirjailijaa eteenpäin. Ja silloinkin kun kirjoittaminen on vaikeaa, eikä järkevää tekstiä tunnut syntyvän, täytyy vain kirjoittaa jotain ja korjata jälkeenpäin. Huomasin suunnitteluvaiheen aikana, että olisin halunnut päästä kirjoittamaan tiettyjä kohtia heti, ja kaikki muu siinä välissä oli pelkkää pakollista huttua. Jos kohtaat vastaavan haasteen, kirjoita se kohta heti. Jatka sitten se väliosa niin, että se sopii mainiosti kirjoitettuun tekstiin.
Sitä, riittääkö oma potentiaali tai taidot, ei kannata miettiä. Tekee vain, kerää tietoa ja palautetta, antaa itselleen mahdollisuuden tulla riittävän hyväksi. Kirjoittaminen on kuten muutkin asiat elämässä, pyörällä ajo, ammattiin valmistautuminen jne. En usko että monet miettivät sitä, pärjääkö työelämässä hakeutuessaan johonkin kouluun. Taiteen tuottamiseen kannattaa suhtautua samalla tavalla. Tuottaa kaikkea niin kauan, että on riittävän hyvä. Geenit eivät myöskään ole tekosyy epäonnistumiseen, vaan ihmisen tulisi keskittyä siihen, että tekee sitä mistä on kiinnostunut ja laittaa itsensä rohkeasti peliin. Tullaanko sinulle nauramaan? Toivottavasti! Ja kun niin käy, palaa tekstissä hieman taaksepäin ja toista tekemällä asioita kunnes olet riittävän hyvä. Paras kosto niille, jotka hirnuvat, on menestyä.

Yllä mainitut olivat minulle ja Kasperille vain muutamia ongelmia, joita kohtasimme. Yksi isoimpia haasteita oli halu tehdä kaikki itse. Jumituimme pitkäksikin ajaksi etsimään kuvittajia (luulimme ja halusimme, että nekin ovat olemassa omasta takaa) ja mietimme mainostamiskeinoja ja muita kirjoittamisen ja tarinan ulkopuolisia tekijöitä.
Näin jälkikäteen mietittynä nämä olivat täysin toissijaisija asioita ja veivät sekä uskoa että aikaa...ja paljon. Älä edes yritä tehdä kaikkea itse. Keskity kirjoittamiseen, juoneen ja pakollisiin toimintoihin, kuten järjestelmällisyyteen ja itsesi kouluttamiseen, jotka vievät sinua kohti valmista kirjaa. Unohda muut tekijät sillä jos kustantamo ei niitä hoida, ehdit miettiä niitä sitten, kun kirjoittamisosuus on valmis ja tarina paketissa.

Kustantamoasioissa on yksi iso asia, joka tulee ottaa huomioon. Mainitsin edellisessä osiossa (Kirjan kirjoittaminen: Kustantaja ja kustannussopimus) eri kustannusmuotoja. Niistä haastavimmat ovat omakustanne ja palvelukustanne. Kohtasimme yhden palvelukustannetta tarjonneen yrityksen ja saimme tarjouksen. Aluksi luulin laskelman olevan virhe, mutta näin ei ollut. Laskelmassa joutui maksamaan enemmän, kuin kirjoita oli mahdollista saada takaisin, vaikka olisi myynyt myös ilmaiskappaleet. Tämä johtui muutamasta asiasta; painosmäärä, kappalehinta ja kirjan ovh - hinta.
Kuva: 401(K)2012
Jos saatte palvelukustannetarjouksen ettekä tunne numeroita, seuraavassa pieni laskelma. Kirjojen ovh - hinnat kauppoissa (kovakantinen kirja uutena) on noin 25e - 30e (karkeasti). Kuitenkin kirjakauppa ei maksa teille kirjasta lähellekkään tuota, vain kenties noin 40% tuosta hinnasta. Jos tätä ei ota huomioon, niin turpaan tulee. Kirjan hinnan palvelukustanteessa tulisi olla kirjailijalle jossain 5e - 10e kieppeillä (tähän tosin vaikuttaa materiaali, sivumäärä, kuvat jne. joten älkää pitäkö tätä jumalan sanana). Aina tulee muistaa, että kirjailija ei voi maksaa saadakseen kirjansa kauppoihin, vaan työstä täytyy saada voittoa.
Asiaa puitaessa kustantamon vastaus oli se, että "Ilmaisia kahveja ei ole olemassakaan." ja keskustelu loppui kun vastasin, "Ilmeisesti ei myöskään ilmaisia ilmaispainoksia.". Olkaa siis tarkkoja näissä asioissa ja lukekaa hinnat tarkkaan. Vinkkinä tässä on Books on Demandin sivu, jossa on helppokäyttöinen laskuri, josta näkee paljonko kirran ovh - hinnan tulee olla, jotta saatte tietynlaisen katteen.

Laitan tähän loppuun vielä pienemmän ongelman, jonka kohtasin aivan projektin alkuvaiheessa. Miten kirjoitetaan dialogi. Ratkaisin ongelman selailemalla kotikirjahyllystä muutamia kirjoja ja valitsin sieltä sellaisen mallin, joka oli helppo tuntea omaksi.
Suosittelen muutenkin lukemaan paljon, jotta oppii helpommin sanomaan saman asian monella eri tavalla ja sujuvammin. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää henkilöhahmoihin ja tunteiden kuvailuun. Se auttaa samaistamaan lukijaa tarinan henkilöihin.

Toivon että kokemuksemme auttavat jotain toista pääsemään eteenpäin (tai alkuun) kirjoittamisessa ja muistutan vielä, että palautetta voi hakea jättämällä katkelman tai tarinan osoitteeseen www.kirjoittaja.fi.

Ei muuta kun ongelmia kuonoon, niska kyyryyn ja tuulta päin!

torstai 11. lokakuuta 2012

Kirjan kirjoittaminen: Kustantaja ja kustannussopimus

Kun kirjan kanssa on tehty kaikki mahdollinen omien ja ympäristöstä haalittujen taitojen puitteissa, on tullut aika hankkia kustantaja. Prosentuaalinen osuus niistä käsikirjoituksista, joita vuosittain lähetetään kustantamoihin, ja jotka lopulta putkahtavat kauppojen hyllyille, taitaa keikkua jossain kahden ja neljän välillä. Tämä ei tarkoita sitä, että sinulla olisi pienet mahdollisuudet saada kustannussopimusta, vaan sitä, että sinulla on mahdollisuus. Menestyneetkin kirjailijat ovat joutuneet käymään tämän läpi ja nostaneet pieniä kustantamoja maailman kartalle. Esimerkkeinä mainitakoon Margaret Mitchellin vuonna 1936 ilmestynyt Tuulen Viemää, joka tuotti kustantajalle, Macmillan Publishersille valtavasti kassavirtaa, sekä Joanne Rowlingin Harry Potter sarja, joka varmasti vaikutti kustantajan, Bloomsbury Publishingin osinkoihin. Molemmissa tapauksissa yhteistä on se, että kirjailijat olivat lähettäneet kirjojaan kymmeniin ja taas kymmeniin kustantamoihin ja saivat saman kirjeen; "Kiitos kun lähetitte käsikirjoituksenne. Valitettavasti se ei sovi kustannusohjelmaamme...jne.". Ajatelkaas, jos nuo yksilöt olisivat lannistuneet viiden kustantamon jälkeen ja palanneet päivätöihin.



Kuva: jeffrey beall
 
Listasin kustantamoja, joihin itse lähetin käsikirjoituksemme, osoitteeseen http://www.kirjoittaja.fi/keskustelu. Niistä on hyvä aloittaa. Suomesta löytyy myös paljon muitakin kustantamoja, mutta niiden etsiminen netistä saattaa olla hyvinkin aikaa vievää puuhaa.


Siitä, mikä on kustantamon aika jolloin ne vastaavat käsikirjoitukseen, voidaan keskustella loputtomiin. Oma näkemykseni on se, että kustantamot ottavat käsikirjoituksiin kantaa parhaansa mukaan ja koskaan ei pidä aliarvioida omaa aktiivisuutta. Minun mielestäni kirjailijan tulee myydä itsensä kustantamolle ja myyminen vaatii yhteydenpitoa! Minun ja Kasperin tuotos ei varmasti olisi päätynyt sopimukseen, ellemme olisi olleet aktiivisesti yhteydessä kustantamoihin.

Monesti yritysten verkkosivuilla kerrotaan millä aikataululla he tulevat vastaamaan, mutta se ei aina pidä paikkaansa. Olkaa aktiivisia, soitelkaa jos määräaika on mennyt umpeen tai epäilette, että kustantamo on unohtanut tekstin. Itse sain esimerkiksi Like kustannukselta kieltävän vastauksen, mutta se vaati soiton, jonka jälkeen he kaivoivat käsikirjoitukseni naftaliinistä. Myös kustantamo, jonka kanssa meillä on sopimus, oli muuttanut ja käsikirjoituksemme olisi mahdollisesti jäänyt unholaan, jos en olisi soittanut perään ja kysynyt asiasta.



Kuva: ramyadelhi
 
Itseasiassa, jos ollaan tarkkoja, lähetimme käsikirjoituksen kahteen kertaan. Alkuperäisversio ja uudelleenkirjoitettu versio. Ja vasta toisella kerralla yritys tuotti tulosta. Silloin olimme kaivaneet netistä lisää kustantamoja. Eli älä masennu, jos joku suurista, eli WSOY, Tammi, Gummmerus tai Otava ei tartu käsikirjoitukseesi, mutta tiedät olevasi erittäin hyvä, jos näin tapahtuu!
Tähän päivään mennessä, eivät kaikki kustantamot ole vieläkään vastanneet käsikirjoituksen lähettämiseen mitään, joten se puhuu myös peräänkyselyn puolesta.

Vielä yksi käytännönohje käsikirjoituksen lähettämiseen. Jos löydät useita kustantamoja, jonne työsi tulos tulee lähettää paperiversiona, tulee paljon halvemmaksi jos voit itse viedä käsikirjoituksen suoraan kustantamoon. Huomasimme, että meidän 179-sivuinen tekele maksoi yli 10 euroa, kun sen laittoi postiin. Jos lähetyslistalla on vaikka kymmenen kustantamoa, menee pelkkiin postikuluihin pyöreästi 100 euroa.

Sopimuksiin liittyvät asiat ovat monesti monimutkaisia, joten ajattelin kertoa sen, mitä olen keskustellut kustannussopimuksen sisällöstä ja minkälaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Ensiksikin on kolme tapaa kustantaa kirja. Omakustanne, palvelukustanne ja täyskustanne.
Omakustanne mahdollistaa vapaan kustantamisen, sillä maksat itse kaiken. Aiemmin laittamani kustantamolinkin lopussa on yksi yritys, josta voi tilata omakustanteita ja hinta on helppo laskea laskurilla. Tällöin kirjan markkinointi, mainonta jne. jää kirjailijan vastuulle.
Palvelukustanne tarkoittaa sitä, että kustantaja ja kirjailija jakaa kustannukset. Monesti käytäntö on jotakuinkin seuraavanlainen. Kirjailija ostaa x - määrän kirjoja joiden myynnistä hän itse vastaa. Kirjasta saatava, kirjailijalle jäävä kate on tällöin parempi kuin täyskustanteessa. Kirjailija saa myös ilmaiskappaleita sovitun määrän. Kustantamon vastuulle jää tunnusten ja muiden "virallisten" osuuksien hoitaminen ja esimerkiksi markkinointi kirjastoihin, sekä mainonta (omien kanaviensa ja käytäntöjen mukaisesti). Kustantamo myös hoitaa ulkoasun ja käsikirjoituksen saattamisen kirjaksi, sekä painon jne. Palvelukustannesopimusten kanssa tulee olla erittäin tarkka sen kanssa, paljonko kirjailija maksaa per kirja. Kerron asiasta enemmän blogin seuraavassa, ongelmat, osiossa.

Täyskustanne tarkoittaa sitä, että kustantamo ottaa vastuulleen kaikki kulut kirjasta. Kustantamo hoitaa myös markkinoinnin, kuvitukset, yleisesti koko potin. Kirjailijan vastuulla on hoitaa markkinointia omalta osaltaan ja tuottaa teksti sellaiseksi, että se miellyttää kustantajaa.Kirjailijan osuus myydyistä kirjoista on luonnollisesti pienempi kuin omakustanteessa ja palvelukustanteessa.


Itse kustannussopimus on hitusen vaikeaselkoinen. Listasin alle muutamia asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon.

Kuva: thetaxhaven

- Raha. Mikä on se %-osuus, jonka kirjailija saa kirjasta? Normaalisti se lienee jossain 15% ja 20% välillä.

- Painosmäärä. Montako kappaletta kirjan ensimmäistä painosta tehdään? Luku lienee jossain 2000 kappaleen tienoilla, jotta toiminta on kustantamolle kannattavaa.
- Tehdäänkö kirjasta jossain vaiheessa pokkaria? Tämä riippuu kustantamon linjasta.
- Myynti ulkomaille ja siitä tulevat osiot kirjailijalle. Paljonko kustantamo ottaa / kirja, jos se tulee myyntiin ulkomailla?
- Mainonta ja markkinointi. Mitkä ovat kustantamon toimintatavat ja kanavat?
- Mahdoliset seuraavat kirjat. Liittyykö kirjailijaan sitoumuksia tämän tulevien kirjojen suhteen?

- Myyntikanavat. Minkä kirjakauppojen ja tahojen kanssa kustantamolla on yhteistoimintaa?
- Ehdot. Jos kirjaa syystä tai toisesta ei kustannetakkaan. Mitkä ovat sanktiot?
- Kustannustoimittaja. Kuuluuko sopimukseen henkilö, joka kaitsee kirjailijan läpi tekstinkorjausviidakon?

Kustantamot, kuten liiketoiminta yleensäkin, on Suomessa varsin luotettavaa, mutta silti tulee olla tarkkana. Ja jos ei itse ymmärrä numeroista mitään, tai haluaa tarkistaa lakitekniset asiat, on sopimus aina mahdollista saada esiluettavaksi. Jos näin ei ole, on asiassa kenties jotain pielessä.

Jatkan blogin seuraavassa osassa enemmän ongelmista, joihin törmäsimme Kasperin kanssa projektimme aikana.

Ei muuta kuin käsikirjoituksia kustantamoihin!

Kirjan kirjoittaminen: Taustaa ja lähtökohdat

Haluan jakaa kokemukseni kirjan kirjoittamisesta siinä toivossa, että siitä on jollekin hyötyä tulevaisuudessa. Tämän blogin aloittamisen aikaan tilanne itselläni on sellainen, että työtä kirjan parissa on vuosia, kustannussopimus allekirjoitettu ja kirjan uudelleenkirjoittaminen käynnissä. Tässä vaiheessa en vielä valitettavasti voi julkistaa kustantamoa tai kirjan nimeä jne. Teen sen kyllä heti, kun kaikki yksityiskohdat ovat selvät ja asia on julkinen.

Kuva: nenyaki

Mielestäni kirjan tekemisessä, kuten kaikessa muussakin tekemisessä, on vaarallista miettiä, kuinka paljon vaivaa projekti kokonaisuudessaan tuleekaan vaatimaan. Paljon helpommalla pääsee alkuun, kun aloittaa ja tekee sitä mukaan, kun hommat etenee. Ei iske kiire, masennus tai ahdistus työmäärän alle hukkumisesta.

Itse sain ajatuksen kirjoittamisesta häilyvänä mielikuvana omasta kirjasta. Otin asian puheeksi ystäväni kanssa ja se antoi tuulta purjeisiin. Luonnollisena aihealueena oli fantasia, johtuen roolipeliharrastuksesta ja kiinnostuksesta aihealueeseen.

Suunnittelimme useina iltoina pieniin vihkoihin, ruutupaperille, tietokoneelle ja kännykän muistilehtiöihin. Tämä onkin ensimmäinen asia, jonka olisi voinut tehdä helpommin tulevaisuuden kannalta. Suunnitelmallisuus ja arkistointi. Jos kaikki on selkeästi arkistoitu, ei käy kuten meille, että muistiinpanot ja huomiot hukkuvat ja kirjoittaessa tulee pitkiä katkoja, kun etsii papereita.
Aihe kokonaisuudessaan on jaoteltu tälle blogisivustolle seuraavasti:
1. Taustaa ja lähtökohdat
2. Suunnittelu ja valmistelut
3. Visio ja kirjoittaminen
4. Kustantaja ja kustannussopimus
5. Ongelmia
6. Oheistuotteet ja lieveilmiöt
7. Yhteenveto

Kuten jo mainitsin, on tämän blogisarjan tarkoitus tarjota apua niille, jotka unelmoivat omasta kirjasta. Ja jos hiemankin on halua kirjoittaa, se kannattaa rohkeasti aloittaa, sillä jos entinen kapiainen ja erityisopettaja pystyvät toteuttamaan fantasia-kirjan, pystyy kuka tahansa, joka vain haluaa.

Oma kokemukseni kirjoittamisesta oli mitätön ennen projektin alkua, enkä varsinaisesti ollut kovin innokas lukemaankaan. Toinen tekijöistä luki enemmän, mutta kirjoitti aivan yhtä vähän. Vanha sanonta, työ tekijäänsä neuvoo, piti osin paikkansa, mutta ajoittain oli myös pakko pyytää kritiikkiä sukulaisilta ja muutamalta tutulta.
Palautteen pyytäminen onkin taas asia erikseen ja se on yksi syy siihen, että kirjaprojekti johti yrityksen ja www.kirjoittaja.fi sivun perustamiseen. Yksinkertaisesti siksi, että kaikilla olisi se kanava, josta saada raakentavaa palautetta kirjoittamisen tueksi. Minulla oli perheessä kaksi osaavaa ja kykenevää kriitikkoa, mutta kaikilla ei kenties ole. Palautteen osalta suosittelen myös vanhoja äidinkielenopettajia, joiden innostus auttaa voi olla yllättävänkin voimakasta.
Yhteenvetona blogisarjan ensimmäisestä osiosta se, että riippumatta äidinkielennumerosta, sukulaisista tai koulutuksesta, voi kuka tahansa kirjoittaa ja lähteä jahtaamaan kustannussopimusta. Kerron tulevissa osissa enemmän ideoinnista, mutta hyvä tapa aloittaa, on suunnitella se, mistä aiheesta haluaa kirjoittaa, ja kirjoittaa siitä esimerkiksi muutaman lyhyen, aihetta sivuavan tarinan, joille sitten hakee palautetta.

Ei muuta kun paperia koneeseen.