maanantai 27. maaliskuuta 2017

Kirjan kirjoittaminen: Miten luodaan juoni, osa 1

Olen halunnut kirjoittaa juonen luomisesta jo pitkään, mutta en ole ollut niinkään varma, että kompetenssini aiheeseen riittää. Nyt päätin tarttua juonta käänteistä ja pohtia aihetta kahdessa osassa. Olen sivunnut ja osin käsitellytkin tätä aihetta jo aikaisemmin muun muassa aiheen ja teeman sekä miljöön osana, eikä näitä aiheita voi jättää täysin pois nytkään. Siitä johtuen tämä ensimmäinen osa juonesta käsittelee juonta suuremmasta perspektiivistä, ja toisessa osassa pureudutaan tarkemmin juonen yksittäisiin tekijöihin.

Kaikki kirjoittaminen alkaa aina ajatuksesta, jonka ympärille juoni alkaa muodostua usein sellaisista tekijöistä, joita kirjoittaja ei edes välttämättä heti osaa nähdä. Tuo ajatus voi liittyä miljööhön, mielikuvaan päähenkilöstä, johonkin yksittäiseen tapahtumaan tai abstraktimpaan mielikuvaan esimerkiksi tietynlaisista ajatuksista. Annan näistä esimerkit.

Miljöö:
Siirtokunta Mars - planeetalla. Tämä voi olla kirjoittajan visio, joka laajenee pohdinnan kautta teknologiatasoon ja oloihin, joiden kautta kirjoittaja voi huomaamattaan luoda tarinaan sopivia konflikteja, kuten elintärkeän polttoaineen hankinta ja siihen liittyvät haasteet, sekä sen, miten aihe vaikuttaa henkilöihin.

Mielikuva päähenkilöstä:
Rapa-alkoholisti, jonka arkiset tapahtumat pyörivät jopa epäuskottavilta tuntuvien kohellusten ympärillä. Aihepiirin voi laajentaa naapureihin, postimieheen, lähikaupan myyjään tai muihin arkisiin asioihin, joiden merkitystä kirjoittaja ei suunnittelun alkuvaiheessa edes osaa täysin visioida. Tällaisesta esimerkkinä Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja, jonka ainakin itse koen rakentuvan vahvasti juuri ajatukseen päähenkilöstä ja tämän luonteesta.

Kuva: Fantacor Ky
Yksittäinen tapahtuma:
Otan tähän pari esimerkkiä, jollaisia kirjoittaja voi visioida, ja sen jälkeen paisuttaa mielensä mukaan. 9/11 WTC iskut ja käärmeen purema. Ensimmäisen jokainen voi visioida ja mieltää sen ympärille kehittyvät juonet, jotka voivat käsitellä tornissa olleita, palomiehiä, terroristeja, omaisia jne. Mahdollisuudet ovat rajattomat, ja kirjoittaja keksii varmasti juonenkäänteitä miettiessään eri aspekteja asiaan. Ja käärmeenpureman osalta tarina onkin esimerkiksi yksittäisen ihmisen sielunelämää kriittisesti tarkasteleva selviytymiskamppailu, jossa ihmisen omat kokemukset ja historia määrittävät ilot, surut, menettämisen tuskan ja mielikuvan elämästä. Ja kun tätäkin jalostaa tarpeeksi pitkälle, löytynee sademetsän kasveistakin jokin yllättävä muisto päähenkilön historiaan.

Abstraksi mielikuva tai ajatus:
Käytän tässäkin selkeää esimerkkiä olemassa olevasta kirjallisesti tuotannosta. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja. Eli tässä esimerkissä on päähenkilö "perusjursu" mies, jonka maailmankatsomus ja ajatukset ovat tarinan kantava voima. Tuo ajatus voi olla miltei mikä tahansa. Köyhien halveksunta, nainen ei ole mitään, jos ei ole kaunis, luonnonsuojelu jne. Eli näissäkin mahdollisuudet erilaisille hahmoille ovat rajattomat. Jos esimerkiksi nainen ajattelee, että naiset eivät ole mitään, jos nämä eivät ole kauniita, niin siitä pystyy ammentamaan käänteitä miettimällä ihmisiä, joita hän kohtaa, kenelle puhuu ja miten suhtautuu miehiin. Ja tarinan edetessä jokin näistä kohtaamisista voi avata arvaamattomia ovia juonen kehitykselle.

Ylläolevien lisäksi on varmasti muitakin ajatuksia, mutta koen, että nuo aika hyvin peilaavat tuota käsitettä erilaisista ajatuksista ja niiden synnystä sekä kehityksestä. Ajatuksen lisäksi ajattelin nostaa tässä osiossa esiin vielä toisen yksittäisen tekijän, joka on hyvin merkittävä juonen rakentumisen kannalta. Ja se on kirjoittajan näkemys juonen rakenteesta.
Tarkoitan tällä sitä, että aikooko kirjoittaja kirjoittaa suoraviivaista tarinaa, johon ei liity laajoja sivujuonia, vai onko tarkoitus lähteä tekemään monimutkaista, jopa sekavana rönsyilevää juonta, jonka narut kietoutuvat toisiinsa vasta joskus paljon kauempana. Otan näistä esimerkit.

Suoraviivainen juoni:
Käytän tässä esimerkkinä omaa kirjaani Lohikäärmeen kynsi. En halua nostaa omaa häntääni, vaan
koin aikanaan olevani niin huono kirjoittaja, että suoraviivainen teos olisi helpompi tehdä. Kirjan tarina seuraa koko ajan päähenkilö Arathusta ja tämän seuruetta. Juonenkäänteet tulevat tapahtumista, eivät niinkään henkilöhahmoista. Juoni kulkee aikajärjestyksessä ja sitä on helppo seurata. Eli yksi henkilö seurueineen, tarina kulkee ilman sivujuonia tapahtumien kantamana ja juoni ei ole rakentunut henkilöiden varaan, vaan tapahtumien.

Kuva: Fantacor Ky
Monimutkainen juoni:
Otan esimerkiksi George R.R. Martinin Valtaistuinpeli (Tulen ja jään laulu). Tämä sarja seuraa Westerosin (kuvitteellinen maailma) aatelissukujen taistelua vallasta ja olemassa olosta. Olisi mukava tietää, mistä tämän ajatus on lähtenyt, mutta tarinassa on paljon yhtäläisyyksiä muun muassa satavuotiseen sotaan ja Englannin keskiaikaiseen historiaan. Martinin tapa luoda juonta on monisyinen ja erikoinen. Se, mitä lukija luulee pääjuoneksi, onkin pääjuoni vain hetken aikaa, kunnes katkeaa yhden suvun miltei täydelliseen katoamiseen. Martin katkaisee sivujuonia tapattamalla pää- ja sivuhenkilöitä sellaisella tavalla, että lukija ei koskaan voi olla varma, mitä seuraavaksi tapahtuu tai kuka jää henkiin. Ero esimerkiksi JRR Tolkienin Taru sormusten herrasta trilogiaan on huomattava. Ja siinäkin seurue hajoaa, jonka jälkeen seurataan hobittien seikkailua sormuksen kanssa, Gandalfin kamppailua oman kehittymisensä kanssa, kahden muun hobitin ponnisteluja Keskimaan eteen sekä Aragornin polkua samoojasta kuninkaaksi. Ja lopulta nämä kaikki juonet nivoutuvat yhteen. Eli tapoja luoda ja kuljettaa monimutkaisia juonia on yhtä monta, kuin on kirjoittajiakin.

Ja sitten todella tärkeä juttu. Oli ajatuksesi mikä tahansa, tai ainotpa rakentaa juonen miten tahansa, niin on todella tärkeää, että Sinulle on selvää, mistä kaikki alkaa ja mikä on se tilanne, johon kaikki loppuu. Se luo raamit ja pohjan tapahtumille. Ja vaikka muuttaisitkin alkua tai loppua (tai molempia) kirjoitustyön edetessä, niin sillä ei ole väliä. Pääasia on, että aloittaessa alku- ja lopputilanne ovat Sinulla kirkkaana mielessä!

Koetin siis avata hieman ajatuksiani siitä, kuinka juoni lähtee rakentumaan ajatuksesta. Sen jälkeen, ennen laajempaa suunnittelua, tulee kirjoittajan päättää, minkälainen juonen rakenne hänelle sopii parhaiten. Näitä tulee miettiä tarkkaan, ja lisäksi täytyy miettiä, haluatko kirjoittaa aikajärjestyksessä, kuten minä tein, vai pomppien tarinaa ajassa, kuten esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistus tekee.

Eipä muuta, kuin ajatuksesta ja rakenteesta kiinni, ja paperia koneeseen! :)

2 kommenttia:

  1. Jos kirjoittamisessa tulee vastaan ns. WRITER'S BLOCK niin sivustollani on DOKUMENTTI TARINAN YTIMESSÄ joka tarjoaa yli KAKSISATAA KUVIOTA joilla pääset eteenpäin TARINASSASI.
    https://www.olkkonen.art/?p=258

    VastaaPoista